Itäraja, Viipuri sekä naapurimme Venäjä herättää edelleen ahdistusta, pelkoa ja  negatiivisia mielikuvia.  Viipurilla on kuitenkin ystävänsä. Viipurissa käydään kaupungin suomalaisen historian vuoksi, kenties sukujuurien vuoksi, mutta ehkäpä myös shoppailemassa.  Viipuri oli ennen sotia Suomen suurimpia kaupunkeja sekä kansainvälisin kaupunkimme. Viipurissa käytiin kauppaa jo keskiajalla. Jopa aikaisemmin, karjalaisten toimesta. 

Viipuri on edelleen kauppakaupunki. Bussimatkailun vilkkain sesonki 1990-luvun lopulta rajojen avauduttua on jo väljähtynyt. Silti liki viikottain kaakonkulmalta ajellaan yhä Viipuriin. Bussilastissa kulkee avustuskuorma, jonka vienti rahoitetaan iloisten ja auttavaisten matkalaisten kyytimaksulla. Paluukuormassa bussimatkailijat tuovat jos jonkinlaisia tuliaisia itärintamalta.  Tässä kirjoituksessa luon  katsauksen päivämatkailijan löytämiin kauppoihin. Viipurissa on vielä paljon pieniä kivijalkaliikkeitä, jotka meiltä Suomessa alkaa olla historiaa. Siksi mielestäni Viipurissa on kiva kierrellä kauppoja, ihmetellä muotia ja joskus löytää jotakin kivaa.

Kauppahalli - shoppailijan tavarataivas. Vaiko vallan helvetti? 

Mennään ensin Viipurin kauppahalliin. Sitä ei voi välttää ensikertalaineenkaan. Kauppahallista saa kaikkea tarpeellista ja turhaa niin paikallinen kuin turisti. Alakerrasta  saa ruokaa, mausteita, vaatteita ja rihkamaa sekä kristallia. Hedelmätiskiltä saat maistaa Azerbaidzanista, Kaspianmeren rannalta tuotuja tomaatteja ja mandariineja. Kävin kojun sisäpiirillä maistamassa: hyviä ja raikkaita! Kieltämättä hedelmät ja vihannekset kärsivät kotosuomeen kuljetuksesta, tomaatit olivat jo pehmenneet kotiin päästäessä. Positiivista oli se, että ensin saa maistaa, ennen kuin ostaa. Sain banaanin kylkiäisinä, kun ostin kilon mandariineja.

Yläkerrasta voit ostaa pellavaa ja Kiinasta tuotuja legginssejä, alushousuja ynnä muuta krääsää. Bambulegginssit eivät ole välttämättä kovin luonnonmukaiset. Bambu on muuntokuitu, sitä voi olla kyllä tuotteessa, mutta ainaski kesällä legginssit hiostaa, kuin oisi muovipussit jalassa. Tuotteessa laatu on kuitenkin melko hyvässä suhteessa hintaan, 500-700 rub, noin 10 e (tutuille vielä vähemmän). Viileämmällä kelillä legginssit ovat mukavat. Kun muutaman kerran käyt kauppahallissa, olet jo tuttu. Ensikertalaisilta tivataan nimittäin kiskurihintoja. Siellä pitäisi tinkiä, kuten etelänmaissa. Kaikille se ei sovi. Siksi itse vältän nykyisin kauppahallia tai teen siellä vain ne ostokset, joita olen suunnitellut. Sitäpä kyllä ihailen, kuinka venäläiset osaavat tuotteistaa niin entisen Neuvostoliiton tarjonnan kuin myös uuden ajan ilmiöt. Voit ostaa mukin presidentistämme Saulista ja Aaro-pojasta. Tai kiinalaisia trendi-leluja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Osta bambulegginssii...alushousui...

 

Vanha kaupunki

Vanhassa kaupungissa on muutama mukava matkamuistokauppa ja antikvariaatti. Kaikki eivät välttämättä ole arkena avoinna. Suosittelen kuitenkin vanhankaupungin tarjontaan tutustumista ja ylipäänsä vanhan kaupungin kaupunkikävelyä kameran kera. Lähin souvenir-kauppa on heti kauppahallilta ylöspäin (krasnoarmeiskaja y.) Tässä kaupassa asustaa lihava punainen kissa. Kaupasta voi ostaa ilmeikkäitä käsintehtyjä pohmoja: 90%sti Viipurin alueella artesaanien tuottamia. Kaupan emäntä toivoo, että hänen kaupassaan turisti voi levähtää kahvi/teekupposen äärellä. Tarjolla on myös keskiaikatyylisiä koruja, leluja ja taidetta.  Putiikista voi saada myös Viipurin karttoja. Korttitelineestä löytyi myös wanhoja, suomenaikaista Viipuria kuvaavia kortteja.

 

Torkkelinkatu

Torkkelinkadulla on useita kivoja kauppoja. Lastenvaatekaupasta olen tuonut tuliaisia perheen pienemmille, vauvanvaatteiden hinnat ovat kuitenkin samaa tasoa kuin meillä. Kadulla on laukkukauppa nimeltä Tuhat ja yksi laukkua - sanamukaisesti sieltä saa pikkujoululaukun tahi matkalaukun, joka lähtöön ja joka hintaan.  Omalle natiaiselle ositin suloisen apinarepun, 500 rub.

  

Punaisen lähteen tori

Torin liepeillä on useita kauppoja ja apteekkeja. Pitää vain mennä sisään ja tutustua. Torin vasemmalla laidalla oleva apteekki on monipuolinen. Vuoronumero tulee ottaa. Sieltä olen ostanut voiteita ja vitamiineja. Vastapuolella toria on  esim. Spar-ruokakauppa, mutta myös pienempi vastaava. Näistä saa päivittäistavaraa. Itse löysin Sparista ihku-ihanan teepurkin.

Nooshna (нужно= tarvita ) kauppaa voisi kutsua kansanmarketiksi tai kansan kaupaksi. Kaupalle löytää, kun kävelee Pun. lähteen torilta vasentalaitaa, ylittää tien ja jatkaa suoraan. Sitä ennen on hyvä alusvaatekauppa naisille. Sen jälkeen ekan porttikongin jälestä toisena tulee oven yllä punainen kyltti, jossa lukee valkealla нужно . Täältä saa kaikkea mitä tarvitsee. Kauppa on kapea, tavarat ovat keskikäytävällä laatikoissa, joiden välissä ihmisiä pullistelee toisiaan tönien. Kiireessä tänne ei siis kannata mennä, jos mielii kassalle ehtiä. Valikoima on osin samaa kuin kauppahallissa, mutta puolta halvemmalla. Itse olen ostanut sieltä kaksi kaunista pussilakanaa. Laatu oli hintansa väärti,  a 500 rub.. (os. Punaisenlähteenkatu).

Plantatsija on iloinen piristys neuvostohenkisten kauppojen välissä  Mira-kadulla.  Pun. lähteentorilta Spar-kaupan jälkeen oikealle.(Ulitsa Mira 4/ Pellorvonkatu). Ehdoton suosikkini! Kaupassa henkii itämaisuus. Voit ostaa erikoistuotteita keittiöön; riisiä, öljyjä, teetä yms.Tarjolla on niin ikää Uzpekistanista tuotuja keraamisia astioita. Täältä saa persoonallisia lahjoja. Kauppa on kaunis ja palvelu erinomaista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Atrium

Atrium on nykyaikainen ostoskeskus. Ovesta sisälle kulkien vasemmalla on Nova-niminen naisten vaatekauppa. Ainakin tässä puodissa tavara kiertää sesongin mukaan. Olen ostanut kevyen kevättoppiksen sieltä. Muut liikkeet ovat hieman epäilyttäviä. Kauniita leninkejä kyllä on monenkirjavissa väreissä, sekä hienoja kenkiä.  Ostoskeskuksessa on myös miesten vaatteita, yksi urheiluvaatepuoti sekä lastenvaatepuoti. Alakerrassa ylellisempi liike juhlavetimistä, josta olen ostanut pilkkahintaan hiuskoristeita. Täällä menee aikaa, mutta voi tehdä löytöjä! Hintataso on vaihtelevaa, mutta kuitenkin täällä on hintalappu, eikä tarvitse tinkiä. Ongelmana vaateostosten kanssa on se, että näissä kaupoissa on ehkä pari kappaletta samaa tuotetta, joten omaa kokoa harvoin löytää, vaikka jotain mieleistä löytäiskin.

Atriumin sisääntuloaulan keskellä on hieno saippuakauppa. www.savonry.com. Siitä saa herkullisen yksilöllisiä ja laadukkaita lahjoja. Palvelu rauhallista ja parasta laatua. Atrium  kauppakeskus on siis Mira-kadun ja Moskovskii-prospektin kulmauksessa.

Moskovski prospektilta hieman kauemmas...

Toisella puolella edellistä on Alisa-kauppakeskus. Se on mainittu matkaoppaissa. Sieltä löytyy elektroniikkaa ja kodinkoneita, kenkiä  sekä miesten vetimiä. Itselleni se on jokseenkin pettymys, koska ei siellä ole mitään, mikä minua kiinnostaa. Ei naisille.

Jos on aikaa kuljeskella kauemmas, niin alemma Moskovski prospekstia, Aallon kirjaston takana vasemmalla on Sela. Se muistuttaa jossain määrin entisaikojen Seppälää. Sela on melko länsimaalainen, samaa ketjua löytyy ainaskin Pietarista. Täällä on samaa tuotetta useimmissa kooissa. Viipurin Selassa on naisten ja kouluikäisten lasten vaatteita. Viimeksi ostin sieltä samettiset farmarit.

Linnankadun kulmaus. Jos kuljet Linnankatua (krepostnaja y. ) pitkin Sela-kaupalta  Patterinmäen suuntaan, niin sielläkin on mielenkiintoisia kauppoja. Oikealle tyylikäs Paris-niminen takkikauppa. Joskin kallista. Vieressä kenkäkauppa. Samassa korttelissa on myös mahdollisesti miehiä kiinnostavia kauppoja.

Neuvostoliitto

Jos haluaa ihmetellä ja haistella menneitä tuulia neuvostoajoilta...niin....kävele ihmeessä entistä Torkkelinkatua suoraan  loppupäähän saakka.  Oikealla puolella on eräänlainen kauppakeskus ( Dom torgavyi)  oikealla puolella katua. Siinä on alhaalla sellainen  halpiskauppa, sitten rappusia ylös....hmmm.. hieman armeijatavaraa....lisää rappusia....möbeleitä sekä vasemmalla vaatetusta.

Hämärä muistikuva, että olen käynyt täällä joskus 90-luvulla. Valikoima oli jostain , likipitäen breshenvin ajoista....mutta . No. Kaikkea voi katsella. Kompeksin alakerrassa on jonkin sortin tukkuliike, josta sai siivoustarvikkeita ja juomia...ehkä muutakin...joulupaperia. Vastapuolella tätä kauppakeskusta on pitjooretshka,  5-nen, ihku tavallisten ruokakauppa. Siinä sisäänkäynnin luona oli myös vas. puolella nainen, joka möi asusteita.

 

 

Tämä blogiteksti jäi viime talvena vaiheeseen...oikeesti kävin keväällä useita kertoja Viipurissa ja olis paljon kirjoitettavaa. Julkaisen tämän kuitenkin vihdoinkin näin...olkoon vaikka 1.osa. Ei päivämatakalla kaikkea kerralla kerkiäkään. Ehkä osa 2. saa päivänvalon tässä talven kaamoksen taitteessa. Seuraavaa Viipurin matkaa ootellessa,

kokokansan tieteilijä, Anu